Maisemareitti
Vieremän kirkonkylällä kulkee 4 kilometrin pituinen maisemareitti.
Maisemareitin lähtöpaikka on tori, josta löydät reitin kartan. Reitti on helppo kiertää kävellen ja reitin varrella pääsee tutustumaan kylän tärkeimpiin kohteisiin. Tälle sivulle on koottu kohteiden kuvaukset ja sivulle ohjautuu kohteiden kohdetauluista löytyvien QR-koodien kautta.
1. Tori
Tori rakennettiin vuonna 2018 paikalta puretun kauppaliikkeen tilalle. Torille valmistui katos vuonna 2022.
Vieremän torilla käy säännöllisesti elintarvikkeiden ja käsitöiden myyjiä. Perinteisiä toritapahtumia ovat kesä- ja joulukauden avajaiset, grillijuhlat ja erilaiset myyjäiset. Tori toimii myös Vieremän maisemareitin lähtöpisteenä.
Joulun ajaksi torille pystytetään perinteisesti joulukuusi ja pylväisiin laitetaan kauniit kausivalot. Kesäisin valopylväissä olevista kehikoista saa tietoa Vieremän kesätapahtumista.
Lisätietoa mm. torin varauksesta.
2. Meijerin monttu
Meijerin monttu on entisen meijerin alueeseen kuulunut luonnonmuovaama notko ja sen omistaa Osuuskunta MaitoSuomi. Monttu ei ole suoranaisesti liittynyt meijerin toimintaan, vaan siinä on ollut aikoinaan veden virtausta Sotkun lampeen. Veden sekaan on voinut aikoinaan virratta myös meijeriprosessissa käytettyjä huuhdevesiä, kun kunnallista hulevesien keräystä ei ole vielä ollut.
Vieremän kunta on vuokrannut montun 4.6.1986 alkaen käyttöönsä ja kunta on kunnostanut montun puistoalueeksi. Montussa on leikkipuisto sekä esiintymislava. Vuosittain montussa järjestetään yhteislauluiltoja ja muita kesätapahtumia. Kesällä 2024 montun lavan valtasi Sexmane. Sexmanen esiintyminen Vieremällä oli vuoden 2024 osallistuvan budjetoinnin aikaansaannos ja se keräsi monttuun tuhatpäisen yleisön.
3. Matin ja Liisan patsas
Kansalliskirjailija Juhani Ahon teoksen Rautatie päähenkilöt Matti ja Liisa saivat oman pronssisen patsaan Vieremälle vuonna 1989. Veistos tilattiin Eva Ryynäseltä ja pronssivalun teki Halosvalimo Lapinlahdelta.
Tarinan Matin ja Liisan esikuvat Matti Kerman ja Liisa Kaikkonen elivät Vieremällä Juhani Ahon asuessa Kyrönniemen pappilassa vuosina 1876-1883.
Juhani Aho (1861-1921)
4. Einarin puisto
Einarin puisto on rakennettu vuonna 2016 kunnioittamaan metsäkoneyritys Ponsse Oyj:n perustajan teollisuusneuvos Einari Vidgrénin muistoa.
Puistosta löytyy leikkivälineitä, ulkoliikuntalaitteita, tulentekopaikka ja wc-tila. Aarnikotkan luontopolun lähtöpiste sijaitsee Einarin puistossa.
Einarin puistossa järjestetään yhteisöllisiä tapahtumia.
Kalle Einari Vidgrén 1943-2010
5. Terveyskeskus
Arkkitehti Esa Säkkisen suunnittelema Vieremän terveysasema valmistui vuonna 2015. Tulevaisuuden tarpeet otettiin suunnittelussa huomioon. Terveyskeskus on rakenteeltaan moderni ja kompakti. Pohjoispäätyyn on sijoitettu sosiaalipalvelut ja eteläpäädyssä on terveyspalvelujen tilat.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen valtuusto päätti 17.6.2024 hyvinvointialueen johtaja Marko Korhosen esityksestä tehdä Vieremän terveyskeskuksesta osa-aikaisen terveysaseman. Vieremän kuntalaiset ja yritykset vastustivat suunnitelmaa sinnikkäästi, mutta mikään ei lopulta auttanut.
6. Iivon areena
Vuonna 2020 valmistunut yleisurheiluareena on nimetty maastohiihdon olympiavoittaja Iivo Niskasen mukaan.
Tekonurmikentällä voi pelata jalka- ja pesäpalloa. Pinnoite soveltuu myös moneen muuhun liikuntaan. Kentän kiertää neljä juoksurataa ja pääsuora on kuusiratainen. Kenttäalueen eteläpäädyssä on skate park -alue. Kentän itäreunalla on keihäänheittopaikka ja talvisin vapaaluistelualue. Talvisin Iivon Areena toimii myös hiihtostadionina.
Urheilukentän vuoroja voi varata liikuntatoimistosta.
Tällä paikalla oli vuosina 1955–1963 Vieremän Oriyhdistyksen ravirata.
Lisätietoa Iivon Areenasta ja muista Vieremän liikuntapaikoista.
7. Kirkonkylän kuntorata ja frisbeegolfrata
Puistorinteen ja Riutankallion alueella sijaitsevat valaistut ulkoilureitit. Talvisin kuntoradalla on ladut luistelu- ja perinteiseen hiihtoon.
Vuonna 2013 valmistuneen frisbeegolfradan on suunnitellut Erno Väyrynen. Alueen mukavasti kumpuilevaa monimuotoista mäntymetsää on hyödynnetty hyvin väylissä. 9-väyläinen rata sopii kaikille vasta-alkajista kilpapelaajiin.
Juhannuksena 2024 muusikko Arttu Wiskari heitti tällä radalla hole in one -heiton. Eli kiekon suoraan koriin yhdellä heitolla. Onnistumisen jälkeen hän esiintyi upeasti juhannusraveissa yli 3000 hengen yleisölle.
Lisätietoa kirkonkylän kuntoradasta, frisbeegolfradasta ja muista Vieremän liikuntapaikoista.
8. Kumppanuusyrityskylä
Metsäkoneita valmistavan Ponssen ympärille on muodostunut huippuunsa hiottu metalli- ja teknologiateollisuuden kumppanuusyrityskylä, joka tarjoaa työpaikan yli tuhannelle henkilölle. Kumppanuusyrityskylässä sijaitsevat myös Ylä-Savon ammattiopiston koulutuspiste, biokaasuterminaali ja hybridienergiapuisto.
Kumppanuusyrityskylään mahtuu uutta liiketoimintaa. Alueen pohjoispäässä on esirakennettuja teollisuustontteja, joille voidaan nopeasti toteuttaa teollisuus- ja liiketiloja. Sijoittumisen etuna ovat lähellä oleva kumppanuus- ja osaajaverkosto, mahdollisuus hyödyntää puhdasta energiaa, toimiva logistiikka ja sivuvirtojen hyödyntäminen sekä edulliset teollisuustontit.
Tontti- ja yritysasioissa voit soittaa kunnanjohtajalle 040 747 0910.
Lisätietoa Vieremän elinkeino- ja yrityspalveluista.
9. Lintutorni ja heinäjärven suojelualue
Heinäjärven lintutorni valmistui vuonna 2021 ja se on lintubongarin unelmapaikka. Alue on kansallisesti arvokas kasvillisuus- ja linnustokohde. Alueen linnustoon kuuluvat mm. silkkiuikku, laulujoutsen, haapana, tukkasotka ja naurulokki. Alueen kasvillisuuteen kuuluvat mm. tupasvilla, kurjenjalka, raate, suokukka ja järvikorte.
Lisätietoa Heinäjärven lintutornista.
10. Mykän virkistysalue
Mykän lammen virkistysalueella sijaitsevat Kertun kuntoportaat, matonpesupaikka, nuotiopaikka, kalastuspaikka, esteetön laituri, kalojen perkauspaikka, juhlametsä ja käymälä. Virkistysalue valmistui vuosina 2023-2024.
Kuntoportaiden pituus on 80 metriä ja korkeusero ala- ja yläosan välillä 13 metriä. Kuntoportaat on nimetty maastohiihtäjä Kerttu Niskasen mukaan.
Mykänlampeen istutetaan vuosittain kirjolohia, joiden kalastaminen vaatii luvan. Sallittuja kalastusmenetelmiä ovat heittokalastus ja perhokalastus.
Juhlametsä on perustettu kuntalaisaloitteen pohjalta ja sinne voi istuttaa oman puun.
Matonpesupaikka valmistui vuonna 2023 valtuustoaloitteen pohjalta. Matonpesupaikka on yleisessä käytössä ja avoinna toukokuusta syyskuulle säävarauksella.
Lisätietoa Mykän virkistys- ja kalastusalueesta.
11. Attendo Kesälampi
Viihtyisä ja turvallinen Attendo Kesälampi valmistui vuonna 2020. Idyllisessä ympäristössä sijaitseva 50-paikkainen hoivakoti tarjoaa yksilöllistä ja toimintakykyä ylläpitävää hoivaa.
Ennen Attendo Kesälampea palveluasumista ikäihmisille järjestettiin Vieremällä vuonna 1995 käyttöönotetussa vanhusten palvelukeskus Sotkanhelmessä, josta asukkaat muuttivat Kesälampeen sen valmistuttua.
Lisätietoa Attendo Kesälammesta.
12. Kirkko ja hautausmaa
Arkkitehti Ilmari Launiksen suunnittelema pystyhirsikirkko vihittiin käyttöön tapaninpäivänä vuonna 1919. Hirsiin tarvittiin 1450 runkoa, joista 1200 saatiin Kaation kruununpuistosta ja 250 yksityisten seurakuntalaisten ostamina. Kivijalan kivet hankittiin Ruupe Åsenbryggin tilalta Pirttimäeltä.
Kirkko noudattaa sijoitukseltaan pitkänkirkon perinteistä suuntaa lännestä itään. Kirkon sisätilan kauniit maalaukset pelkistettiin ja upea saarnastuoli poistettiin 1965, mutta kirkon tilat on myöhemmin palautettu entiseen hillityn arvokkaaseen loistoonsa. Kirkon alkuperäiset urut hankittiin Kangasalan urkutehtaalta. Urut on uusittu vuonna 1981.
Kirkko on tornillinen pitkäkirkko, jossa on yksi ristivarsi. Alttaria koristaa Eva Ryynäsen Krusifiksi -veistos. Sankarivainajat on haudattu Vieremän sankarihautausmaahan ja heidän nimensä on koottu muistotauluun. Sankarihautausmaalle on haudattu myös Mannerheim-ristin ritari numero 10 Olli Remes. Olli Remes tunnetaan myös menestyneenä maastohiihtäjänä. Hän syntyi 8.9.1909 Iisalmessa ja kaatui 31.12.1942 Krivillä.
13. Museo
Vieremän kotiseutumuseo ja hevosajoneuvomuseo esittelevät metsätyön historiaa ja savottakulttuuria sekä hevosajoneuvoja. Kaikki rakennukset siirretty Kulttuurimäen alueelle eri paikoista.
Museolla järjestetään vuosittain kansallispukujen tuuletuspäivä ja Kulttuurimäen joulu.
Museo on avoinna kesäkuukausina.
Lisätietoa Vieremän museoista.
14. Rientola
Rientola valmistui vuonna 1914, jolloin Vieremän Nuorisoseura rakensi sen Jaakkolan tilalta ostamalle maalle. Vuonna 1929 Vieremän nuorisoseura myi Rientolasta puolet Vieremän Suojeluskunnalle, joka osti Rientolan lopulta kokonaan itselleen vuonna 1932.
Urheiluseura Koitto osti Rientolan vuonna 1945. Koitto peruskorjasi ja laajensi talon myöhemmin liikunta- ja huvisaliksi, kahvio- ja kokoustiloiksi sekä asuinkäyttöön. Seura järjesti Rientolassa muun muassa tansseja ja konsertteja, joissa esiintyi Suomen kärkitaiteilijoita ja bändejä.
Koiton toiminta Rientolassa loppui 2010-luvulla kiinteistön mentyä huonoon kuntoon. Vanhan Rientolan viimeisinä vuosina Ponsse Oyj järjesti Rientolassa kesäkonsertteja henkilökunnalleen. Talvella 2018 Rientolassa kuvattiin Juice-elokuvaa. Viimeiset esiintyjät Rientolassa olivat Riku Nieminen ja Juice Originals, johtajanaan Anssi Tikanmäki.
Vanha Rientola purettiin vuonna 2020 ja tilalle nousi uusi Rientola Vieremän Kylänraitti ry:n toteuttaman Rientola Elää-hankkeen aikana. Moderni ja viihtyisä kylätalo Rientola toimii nykyisin monipuolisena juhla- ja tapahtumatilana. Rientolan varauksista vastaa Rientola Vieremä Oy.
Lisätietoa Rientolasta ja sen toiminnasta.
15. Uimaranta
Sotkun uimaranta on hiekkapohjainen ja kirkas vetinen uimaranta, jossa on rajattu matala uima-alue perheen pienemmille sekä syvemmät uimavedet uimataitoisille. Rannan pohjaprofiili on nopeasti syvenevä. Uimarannalle rakentui kolme metriä korkea hyppytorni vuonna 2019 nuorten aloitteesta.
Uimaranta toimii myös talviuintipaikkana ja talviuimareiden käytössä on lämmitetty pukuhuone, johon avaimen saa panttimaksua vastaan liikuntatoimistosta.
Lisätietoa Vieremän uimarannoista.
16. Venevalkama
Nikulanlahden venevalkama on vapaasti käytettävissä. Valkama soveltuu soutuveneille ja kanooteille. Lahdelta on ruopattu yhteys joelle.
Veneiden säilytyksessä pyydetään noudattamaan siisteyttä. Pyydysmerkit, äyskärit, polat, airot ja muut välineet tulee sijoittaa siten, että mahdollinen tulvavesi ei levitä niitä.
Alueella ei ole valvontaa, eikä kunta vastaa valkamaan sijoitetuista veneistä ja välineistä. Moottoreita ei pidä jättää valvomatta.
Mukavia veneilyhetkiä, muistathan pelastusliivit!
Lisätietoa veneilystä ja venevalkamasta.
17. Helvetinlähde
Vanha ”ruostelähde” on paikallisesti arvokas ja suojeltu kasvillisuuskohde, joka tulee säilyttää luonnontilaisena.
Tihkupintainen ja lähdevaikutteinen alue on koivu- ja pajuluhtien ympäröimä.
Lähteestä tekee erikoisen veden ruosteenpunainen väri, mistä lähteen arvellaan saanen nimensä.
Helvetinlähde edustaa vieremäläistä kansanperinnettä. Perimätiedon mukaan lähteen arvellaan olleen aikoinaan uhrilähde.
18. Isänmaan puolesta – muistomerkki ja evakkotarina
Muistomerkki on pystytetty talvi- ja jatkosodassa 1939-1944 kaatuneiden vieremäläisten kunniaksi. Muistomerkki on paljastettu vuonna 2017, jolloin Suomi täytti 100 ja Vieremän kunta 95 vuotta. Muistomerkin on suunnitellut kivitaiteilija Pekka Väisänen ja valmistanut Sukevan Kivi Oy.
Ylä-Savoon tuli sodan seurauksena 50 484 evakkoa. Vieremällä muuttaneista suurin osa oli Korpiselästä, mutta oli myös Impilahdelta, Suojärveltä, Ilomantsista, Soanlahdesta, Suistamolta ja Ruskealasta tulleita. Kaikkiaan evakkotaipaleen myötä kuntaan saatiin 744 uutta vieremäläistä. He ovat rikastuttaneet vieremäläistä elämää ja kulttuuria aina näihin päiviin saakka.
Näiden mäntyjen katveeseen purki Suistamolta lähtenyt evakkoperhe tavaransa tietämättä tarkkaan minne matka jatkuisi. Perhe saapui Lapuan kautta Vieremälle toukokuussa 1948. Kolmihenkisellä perheellä oli mukanaan yksi lehmä, hevonen ja kolmijalkainen koira. Kyyti saapui kunnantalon pihalle. Perheen pienen pojan mieleen jäi, kuinka tavarat laskettiin autosta näiden petäjien juurelle. Väliaikainen majapaikka löytyi läheltä kunnantaloa ja lopulta perhe muutti asumaan Savimäkeen.
19. Räisälän mänty
Räisälän mänty on vuonna 1967 luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu luonnonmuistomerkki. Mänty on saanut nimensä läheisen maatilan ”Räisälä” mukaan ja puun arvellaan olevan 1500-luvulta.
Taiteilija Oki Räisänen on ikuistanut Räisälän männyn maalauksessaan vuonna 1913.
20. Jokirinteen koirapuisto
Jokirinteen koirapuisto valmistui vuonna 2023 ja se sijaitsee Vieremäjoen rannassa, kyläkeskuksen ja valtatie 88 läheisyydessä. Koirapuisto on toteutettu kuntalaisaloitteesta.
Koirapuistossa on aitaukset pienille (alle 40 cm säkäkorkeus, alle 15 kg) ja isoille koirille (yli 40 cm säkäkorkeus ja yli 15 kg). Molempiin aitauksiin on kulku omasta portista, erillisen eteisen kautta. Koirapuiston pysäköintialue sijaitsee Jokikujan ja Hakatien risteyksen tuntumassa.
Mukavia ulkoiluhetkiä koirien kanssa!
Lisätietoa Jokirinteen koirapuistosta.
