Siirry sisältöön

Huom! Tämä sivu on vielä kesken!

Vieremän kirkonkylälle rakentuu 4 kilometriä pitkä maisemareitti. Maisemareitin lähtöpaikka on tori, josta löydät reitin kartan. Reitti on helppo kiertää kävellen ja reitin varrella pääsee tutustumaan kylän tärkeimpiin kohteisiin. Tälle sivulle on koottu kohteiden kuvaukset ja sivulle ohjautuu kohteiden kohdetauluista löytyvien qr-koodien kautta.

Maisemareitin kartta

1 Tori

Tori rakennettiin vuonna 2018 paikalta puretun kauppaliikkeen tilalle. Torille valmistui katos vuonna 2022. Torilla tavataan!

Kesäkauden avajaisissa henkilöt silittävät ja katsovat ponia

2 Meijerin monttu

Meijerin monttu on entisen meijerin alueeseen kuulunut luonnonmuovaama notko, jonka kunta on kunnostanut puistoalueeksi. Montussa järjestetään kesäaikaan yhteislauluiltoja. Montussa on myös leikkipuisto. 

Lauluilta yleisö

3 Matin ja Liisan patsas  

Kansalliskirjailija Juhani Ahon teoksen Rautatie päähenkilöt Matti ja Liisa saivat oman pronssisen patsaan Vieremälle vuonna 1989. Veistos tilattiin Eva Ryynäseltä ja pronssivalun teki Halosvalimo Lapinlahdelta.

Tarinan Matin ja Liisan esikuvat Matti Kerman ja Liisa Kaikkonen elivät Vieremällä Juhani Ahon asuessa Kyrönniemen pappilassa vuosina 1876-1883.

Mustavalkoinen Juhani Ahon omakuva

Juhani Aho (1861-1921) 

4 Einarin puisto  

Vuonna 2016 valmistunut puisto on rakennettu kunnioittamaan metsäkonejätti Ponssen perustajan teollisuusneuvos Einari Vidgrénin muistoa. Puistosta löytyy leikkivälineitä, ulkoliikuntalaitteita, tulentekopaikka ja wc-tila. Aarnikotkan luontopolun lähtöpiste sijaitsee Einarin puistossa. 

Einari Vidgren istuu

Kalle Einari Vidgrén 1943-2010

5 Terkkari

Arkkitehti Esa Säkkisen suunnittelema Vieremän terveysasema valmistui vuonna 2015.

Suunnitelmapiirros terveysasemasta

6 Iivon areena

Vuonna 2020 valmistunut yleisurheiluareena on nimetty maastohiihdon olympiavoittaja Iivo Niskasen mukaan.

Iivo Niskanen pr-kuva

7 Kirkonkylän kuntorata ja frisbeegolfrata 

Puistorinteen ja Riutankallion alueella sijaitsevat valaistut ulkoilureitit. Talvisin kuntoradalla on ladut luistelu- ja perinteiseen hiihtoon. 

Vuonna 2013 valmistuneen frisbeegolfradan on suunnitellut Erno Väyrynen. Alueen mukavasti kumpuilevaa monimuotoista mäntymetsää on hyödynnetty hyvin väylissä. 9-väyläinen rata sopii kaikille vasta-alkajista kilpapelaajiin. 

Frisbee golf radan lähtöpiste ja lentävä kiekko

8 Kumppanuusyrityskylä

Metsäkoneita valmistavan Ponssen ympärille on muodostunut huippuunsa hiottu metalli- ja teknologiateollisuuden kumppanuusyrityskylä, joka tarjoaa työpaikan yli tuhannelle henkilölle. Kumppanuusyrityskylässä sijaitsevat myös Ylä-Savon ammattiopiston koulutuspiste, biokaasuterminaali ja hybridienergiapuisto. 

Ilmakuva kumppanuusyrityskylästä

9 Lintutorni ja Heinäjärven suojelualue

Heinäjärven lintutorni valmistui vuonna 2021 ja se on lintubongarin unelmapaikka. Alue on kansallisesti arvokas kasvillisuus- ja linnustokohde. Alueen linnustoon kuuluvat mm. silkkiuikku, laulujoutsen, haapana, tukkasotka ja naurulokki. Alueen kasvillisuuteen kuuluvat mm. tupasvilla, kurjenjalka, raate, suokukka ja järvikorte. 

Laulujoutsen lentää

10 Mykän virkistysalue

Mykän lammen virkistysalueella sijaitsevat Kertun kuntoportaat, matonpesupaikka, nuotiopaikka, kalastuspaikka, esteetön laituri, kalojen perkauspaikka, juhlametsä ja käymälä. Virkistysalue valmistui vuosina 2023-2024. 

Kuntoportaiden pituus on 80 metriä ja korkeusero ala- ja yläosan välillä 13 metriä. Kuntoportaat on nimetty maastohiihtäjä Kerttu Niskasen mukaan.  

Mykänlampeen istutetaan vuosittain kirjolohia, joiden kalastaminen vaatii luvan. Sallittuja kalastusmenetelmiä ovat heittokalastus ja perhokalastus. 

Juhlametsä on perustettu kuntalaisaloitteen pohjalta ja sinne voi istuttaa oman puun.  

Matonpesupaikka valmistui vuonna 2023 valtuustoaloitteen pohjalta. Matonpesupaikka on yleisessä käytössä ja avoinna toukokuusta syyskuulle säävarauksella.  

Kerttu Niskanen vuoristossa hiihtämässä

11 Attendo Kesälampi 

Viihtyisä ja turvallinen Attendo Kesälampi valmistui vuonna 2020. Idyllisessä ympäristössä sijaitseva 50-paikkainen hoivakoti tarjoaa yksilöllistä ja toimintakykyä ylläpitävää hoivaa. 

Kesälampi kuvattuna edestä

12 Kirkko ja hautausmaa

Arkkitehti Ilmari Launiksen suunnittelema pystyhirsikirkko vihittiin käyttöön vuonna 1919. Kirkko on tornillinen pitkäkirkko, jossa on yksi ristivarsi. Kirkossa on harvinainen saarnastuoli, joka on sijoitettu korkealle alttarin ja alttariseinän väliin. Alttaria koristaa Eva Ryynäsen Krusifiksi -veistos.  

Sankarivainajat on haudattu Vieremän sankarihautausmaahan ja heidän nimensä on koottu muistotauluun. Sankarihautausmaalle on haudattu myös Mannerheim-ristin ritari 10 Olli Remes. Olli Remes tunnetaan myös maastohiihtäjänä. Hän syntyi 8.9.1909 Iisalmessa ja kaatui 31.12.1942 Krivillä. 

Sankarihautausmaa sivusta kuvattuna

13 Museo

Vieremän kotiseutumuseo ja hevosajoneuvomuseo esittelevät metsätyön historiaa ja savottakulttuuria sekä hevosajoneuvoja. Kaikki rakennukset siirretty Kulttuurimäen alueelle eri paikoista. Museolla järjestetään vuosittain kansallispukujen tuuletuspäivä ja Kulttuurimäen joulu. 

Henkilöt kurkkivat oven raosta huoneeseen, jossa metsurien vaatteet ovat kuivumassa

14 Rientola

Suomi kuului vielä Venäjän keisarikuntaan, kun Vieremän Nuorisoseura päätti ostaa Jaakkolan tilan maista tontin, jolle valmistui talo elokuussa v.1914. 

Vuonna 1929 Vieremän Suojeluskunta osti ensin puolet kiinteistöstä ja vuonna 1932 loput.  Vuonna 1945 Rientolan osti urheiluseura Koitto. Seura järjesti Rientolassa urheilutapahtumia, elokuvia, tansseja ja konsertteja aina 1980-luvun loppuun saakka. Vanhan Rientolan viimeisinä vuosina kesätapahtumia järjesti henkilökunnalleen Ponsse Oyj. Viimeiset esiintyjät Rientolassa olivat Riku Nieminen ja Juice Originals. 
Tiloissa kuvattiin Juice-elokuvaa v.2018 ennen vanhan Rientolan purkamista, joka tapahtui tammikuussa 2020. 

Tilalle nousi uusi Rientola. Moderni ja viihtyisä kylätalo Rientola toimii juhla- ja tapahtumatilana. 

Rientola vuonna 1967
Rientola vuonna 2024

15 Uimaranta

Sotkun uimaranta ja talviuintipaikka tarjoavat mahdollisuuden uintiin ympäri vuoden. Uimarannalla on matala kahlauspohjainen (rajattu alue) sekä syvemmät uimavedet, kaksi laituria ja hyppytorni. Talviuimareiden käytössä on lämmitetty pukuhuone.  

Rannan pohjaprofiili on nopeasti syvenevä. Hyppytornin kohdalla syvyys on 6,6 metriä. Hyppytornin korkeus on 3 metriä. 

Uimaranta aurinkoisena kesäpäivänä

16 Venevalkama

Nikulanlahden venevalkama on vapaasti käytettävissä ja se soveltuu soutuveneille ja kanooteille. 

Venevalkaman sijainti, jokihaara näkyy taustalla

17 Helvetinlähde

Vanha ”ruostelähde” on paikallisesti arvokas ja suojeltu kasvillisuuskohde, joka tulee säilyttää luonnontilassa. Tihkupintainen ja lähdevaikutteinen alue on koivu- ja pajuluhtien ympäröimä. Lähteestä tekee erikoisen veden ruosteenpunainen väri ja se, että lähde on sula lähes läpi vuoden. Tämän lähteen arvelleen olevan ns. uhrilähde.

Lähteestä tulevaa ruosteen punaista vettä, heinikon peittämä

18 Isänmaan puolesta – muistomerkki ja evakkotarina

Muistomerkki on tehty talvi- ja jatkosodassa 1939-1944 kaatuneiden vieremäläisten kunniaksi. Muistomerkillä korvattiin aiemmin useilla kyläkouluilla olleet muistotaulut. Muistomerkki on paljastettu vuonna 2017. 

Evakkotarina:

Perhe lähti Suistamolta evakkoon ja saapui Lapuan kautta Vieremälle toukokuussa 1948. Kolmen henkilön perheellä oli mukanaan yksi lehmä, hevonen ja kolmijalkainen koira. Kyyti saapui kunnantalon pihalle. Perheen pienen pojan mieleen jäi, kuinka tavarat laskettiin autosta kolmen ison petäjän juurelle. Väliaikainen majapaikka löytyi läheltä kunnantaloa ja lopulta perhe muutti asumaan Savimäkeen. 

19 Räisälän mänty

Räisälän mänty on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu (v. 1967) luonnonmuistomerkki. Mänty on saanut nimensä läheisen maatilan ”Räisälä” mukaan. Puun ikää on arvioitu ja se on todennäköisesti lähes samanikäinen kuin Vieremän ensimmäiset asukkaat (1550-luvulta). Taiteilija Oki Räisänen on ikuistanut Räisälän männyn maalauksessaan vuonna 1913.  

Maalaus Räisälän männystä

20 Jokirinteen koirapuisto

Jokirinteen koirapuisto valmistui vuonna 2023 ja se sijaitsee Vieremäjoen rannassa, kyläkeskuksen ja valtatie 88 läheisyydessä. 
Koirapuistossa on aitaukset pienille (alle 40 cm säkäkorkeus, alle 15 kg) ja isoille koirille (yli 40 cm säkäkorkeus ja yli 15 kg). Molempiin aitauksiin on kulku omasta portista, erillisen eteisen kautta. Koirapuiston pysäköintialue sijaitsee Jokitien ja Hakakujan risteyksen tuntumassa. Lyhyt kävelymatka polkua pitkin on hyödyllinen koirallesi lihaksien lämmittelyä ja tarpeiden tekoa varten. 

Koira nauttii kesäpäivästä koirapuistossa