Salahmi

SF-Caravan Ylä-Savon ylläpitämä Hiilimutkan leirintäalue sijaitsee Salahmijärven rannalla. Alueella on kesäaikaan sähköistettyjä vaunupaikkoja noin 100-150 kpl, joista suurin osa nurmella. Talvikäytössä on yläpihan alue hiekkakentällä.

Hiilimutkan isännät ovat paikalla päivittäin kesäaikaan 1.6.-31.8. Muuna aikana alue on itsepalvelualue.

Alueella on huoltorakennus, jossa mm. kaksi saunaa ja sosiaalitilat sekä oleskelutilat, kesäisin käytössä myös kaksi rantasaunaa ja hiekkaranta. Alueella on myös erilliset grillikatos ja grillikota sekä leikkikenttä. Juhlasali 150 henkilölle ja takkahuone n. 70 m2 vuokrattavissa.

Historia

Nimi Hiilimutka on peräisin ruukin toiminnasta, jossa poltettiin hiiltä koko tämän ruukin toiminnan ajan. Toinen sana ”mutka” on peräisin siitä, että ennen tiessä oli paha mutka, jossa sattui erilaisia vahinkoja. Ruukilla työskenteli 1880-luvulla 250 henkeä. Malmia on myös nostettu Salahmin lähellä olevista järvistä. Hiilen polttouunien jälkiä löytyy vieläkin alueen maaperästä. Samoin hiiltäkin. Myös koulua on pidetty ruukin työntekijöille vuonna 1855. Koulu oli ensimmäinen koko Ylä-Savon alueella.

Yhteyshenkilö

Antti Niskanen puh. 0400 298 768
anttiniskanen58@gmail.com

Salahmin metsästysseura rakensi kodan talkootyönä Sormulanmäkeen Possankankaalle. Kota on kaikille vapaasti käytettävissä esimerkiksi makkaran paistoon. Kodalla on valmiina puuta tulentekoa varten. Kota on iso ja sinne mahtuu paljon väkeä. Salahmin metsästysseura on saanut ”Vuoden teko” -tunnustuspalkinnon kodan tekemisestä. Kodalla olevan vieraskirjan mukaan se on kovassa käytössä, ja siellä on metsästykseen ja liikuntaan sopivat maastot.

Salahmin tsasouna eli Pyhän Nikolauksen tsasounan suunnitteli arkkitehti Ilmari Ahonen. Rukoushuoneen vihki käyttöön 22.10.1961 arkkipiispa Paavali. Kesällä 2005 tsasouna maalattiin talkoilla ulkoapäin. Kesän 2006 aikana toimeenpantiin mittava sisätilojen remonttityö, joka tehtiin suurelta osin talkootyönä, jossa vastuun ovat kantaneet Vieremän tiistaiseuralaiset ja tsasounan rukoilijat. Ostopalveluina osan työstä teki kehypaja Iisalmesta. Tsasounan remontin suunnitteli arkkitehti Sakari Siitonen niin ikään talkoontyönä ja isä esipaimen Panteleimonin kannustamana. Tsasouna vihittiin remontin jälkeen uudelleen käyttöön 16.-17.12.2006. 

Kaupan perustivat Maija ja Kauko Nissinen vuonna 1954. Aluksi kauppa toimi asuinhuoneistossa. Vuonna 1969 rakennettiin uusi kaupparakennus lähelle Ouluntietä. Kauppaa peruskorjattiin ja laajennettiin vuonna 1980. Nykyiset kaupan omistajat ovat Anja ja Arto Nissinen. Alkuaikoina kaupassa oli maatalous-, rakennus- ja elintarvikkeiden sekä polttoaineiden jakelu. Nykyään kaupan palveluihin kuuluvat elintarvikkeet, polttoainejakelu, veikkauspiste, kahvio ja maataloustuotteet.

Salahmiin muutti paljon asukkaita Karjalasta sodan jälkeen 1900-luvulla.
Silloin ei ollut ”ouluntietä”. Ouluntie oli nykyinen ”Latokankaantie”, ”Kauppamäentie” ja monet muut pikkutiet.
Savolaiset eivät pilkanneet karjalaisia ihmisiä toisin kuin muut suomalaiset.

70-luvulla Salahmi oli vireä kylä. Salahmilla oli ainakin neljä eri ruokakauppaa, joista yksi oli aivan koulun vieressä. Ja kouluhan oli juuri sama rakennus kuin nykyäänkin. Kaksi muutakin kauppaa olivat suhteellisen lähellä koulua noin kilometrin säteellä molemmat. Salahmilla oli myös posti ja mylly, jossa jauhettiin jauhoja asiakkaille. Myös kauppapuutarhaa pidettiin ainakin 80-luvulla joitakin vuosia. Puutarha ja mylly sijaitsivat Salahmin kartanon vieressä olevalla mäellä.

Salahmilla oltiin omavaraisia myös sähkön suhteen, sillä sitä saatiin kosken luona olevasta voimalasta. Siihen aikaan kun puhelimet olivat vielä kiinni seinässä ja veivattavia malleja, Salahmilla oli puhelinkeskus, joka välitti puheluja talosta toiseen.

Salahmin koululla oli kolme opettajaa, ja opettajat pysyivätkin yleensä samassa koulussa eläkeikäänsä asti. Pitkäaikaisia opettajia olivat mm. Maija Eskelinen ja Seppo Haikonen. Oppilaita oli lähes saman verran kuin nykyäänkin, vaikka oppilaat olivatkin pelkästään salahmilaisia.

Salahmin kartano

Salahmin kylän ydin on kartano jokimaisemineen. Kartanon pihapiirissä on paljon rakennuksia mm. navetta, sikala, kellareita ja viljamakasiini. Kauneimpana kartanon rakennuksista voidaan pitää vanhaa kivinavettaa, joka on korkealla mäennyppylällä. Nykyisin kartanon kivinavetta toimii hevostallina.

Kartano on ollut monenlaisessa käytössä, sen rakennutti Ruukin toimintaa johtanut Zachris Franzen 1830-luvulla. Itse päärakennus on säilynyt hyvin empiretyylisen ulkonäkönsä. Rakennusta on remontoitu useaan kertaan omistajan vaihtuessa. Nykyään kartano rakennuksineen on yksityisten henkilöiden käytössä. Aiemmin kartanossa on toiminut mm. ravintola-ja hotelliyritys.

Salahmin koulun perusti Ruukin omistaja puoliso Lovisa Franzen vuonna 1855 masuunin työntekijöiden lapsille. Koulu oli Ylä-Savon ensimmäinen ja sijaitsi Murennusjoen länsirannalla. Vuonna 1890 koulua alettiin pitää myös muille seudun lapsille. Ensimmäinen varsinainen, K. Roution suunnittelema koulutalo rakennettiin kylän lapsille vuonna 1952. Rakennus on tyypillinen sodanjälkeisen rakennustyylin edustaja rapattuine seinineen. Koulu peruskorjattiin vuonna 2002 ja se on säilyttänyt asemansa ollen yksi neljästä Vieremän kunnassa toimivista kouluista. Myöhemmin koulun nimi muutettiin Pohjoiseksi kouluksi.

”Tietoni kaiken saan,
koulustani mun.
Ystäväni nään,
en vois muuten elääkkään.
Siis kiitos koululleni mun.
Ilman kouluani mun oisin yksinäinen
ja vähäjärkinen.
Mutta enpä oo, kiitos kouluni mun.
En vois itseäni muualle kuvitella kouluun,
vain ainoastaan kouluuni mun ja koko salahmin.”
– Aino, Salamin koulun oppilas