Palosenmäki
Kylä, jossa mäeltä näkyy toinen mäki!
Palosenmäki, kylä jossa mäeltä näkyy toinen mäki. Kyläkeskus sijaitsee noin 10 km Vieremän taajamasta pohjoiseen.
Kylän pinta-ala on 8500 ha ja se rajoittuu idässä Jäniskoskelle ja Talvimäkeen, pohjoisessa Levämäkeen, lännessä Yläkotvakkoon, Alakotvakkoon ja Kotvakkojokeen, etelässä Pöytämäkeen ja Pirttimäkeen. Maasto on mäkistä ja kylän eri alueet onkin nimetty mäkien mukaan: Pöytämäki, Pirttimäki, Pitkämäki, Palosenmäki, Mankilanmäki ja Karankamäki. Korkeimpia paikkoja ovat Pitkämäki, Kellberginmäki ja Koiramäki. Kylä on maatalousaluetta. Suora tie Kajaanin tielle kulkee kylän läpi ja sen varrella sijaitsee Talaskankaan luonnonsuojelualue.
Kylämme arvokkuus piilee seesteisessä ja rauhallisessa maalaismaisemassa. Silmiä hivelevää kauneutta on maisemassa, jossa mäeltä siintää toinen mäki. Vanhoissa, hylätyissä, autioituneissa taloissa on kylän historian tunnelmaa. Ajana patinoimat seinät ovat karulla tavallaan kauniita, vastakohtana nykymuotoiselle asumiselle, eläville pihapiireille ja moderneille navettarakennuksille.
Kylään mahtuu viljavia peltoja, karua kalliota (esim. Hallakalliot), eläväistä metsää soineen, lähteineen (esim. Pönkälähde), puustoineen ja lampineen (esim. Riihilampi ja Mäkijärvi). Ei tarvitse poiketa paljon pihapiiriään pidemmälle, kun metsän monimuotoinen eläimistö tulee tutuksi. Jänikset, lukuisat erilaiset linnut, ketut ja ilvekset, myös susi ja karhu vaeltavat lähellä.
Talvinen maisema on kaunis tykkylumen kerääntyessä puihin. Illan sininen hetki on myös kaunis harvinaisuus, jota ei esimerkiksi Etelä-Suomessa koe. Myös kirkas tähtitaivas näkyy täällä aivan eritavalla. Voit erottaa jopa tähtisumuja, joita et enää muistanut olemassa olevankaan. Revontulet eivät myöskään ole harvinaisuus.
Syksyisin kiivetessäsi mäelle voit ihailla kaunista väriloistoa pitkänkin matkan päähän. Silloin myös runsaat puolukka-, mustikka- ja vattu- sekä sienisadot värjäävät aluskasvillisuuden korkeudelta maisemaa. Kesäinen auringonlasku värjää taivaan väreillään, rauhallinen, hiljainen hetki on ikimuistoinen. Silloin myös runsaslukuinen kukkien väriloisto esittelee ojanpenkoilla ja pellonpientareilla parhaita puoliaan.
Historia
Ensimmäiset vakituiset asukkaat ovat tulleet Mankilanmäkeen todennäköisesti 1700-luvulla.
Iisalmen pitäjänhistoriassa on maininta, että 1541 Koljonvirran Koljosilla oli maita
Mankilanmäessä. Nämä maa-alueet ovat oletettavasti olleet silloin kaskimaita.
Karankamäen tie valmistui 1901. Kantatieksi se merkittiin 1949 ja merkittäviä parannustöitä tiellä
tehtiin 50-luvun alussa.
Jo 1900-luvun alkupuolella Palosenmäkeen oli kirjeenkantolinja. Postia kuljetettiin silloin hevosella
ja polkupyörällä. Käsivälitteinen puhelin tuli kylälle 1968 ja 1978 puhelinyhteydet muuttuivat
automaattisiksi. Sähkö saatiin kylälle 1961.
Kylän alueella on toiminut kaksi koulua: Palosenmäessä ja Karankamäessä. Palosenmäen koulu
aloitti toimintansa 1912 Kellbergin tuvassa. Antti Komulaiselta ostetulle tontille valmistui
oma koulurakennus 1916. Vanha koulu purettiin ja uusi rakennettiin 1961. Koulutoiminta
Palosenmäen koulussa lopetettiin 1997. Nykyisin koulu on kyläläisten käytössä Kylätalo Koivula nimisenä.
Karankamäen koulutoiminta alkoi 1927 Kaapro Kauppiselta vuokratuissa tiloissa. 1934
koulutoiminta siirrettiin Lehtomäkeen Ville Kettusen taloon josta se palautettiin entiseen
paikkaan 1939. Syksyllä 1946 Karankamäkeen valmistui oma koulurakennus.
Koulutoiminta Karankamäessä loppui 1966.
Kylän alueella on toiminut kaksi kauppaa. Ensimmäinen kauppias Palosenmäessä oli Kalle
Ryhänen ja sen jälkeen kaupan omistajia oli useita 50-luvulle saakka. Pitkässämäessä aloitti
kaupan pitämisen Jaakko Toivainen ja samalla paikalla oli viimeinen kauppa nimeltään
Lehtisen Kauppa. Sen toiminta loppui 1980.
Pitkässämäessä, Ville Hukkasen maalla, oli myös Pitkänmäen pienviljelijäyhdistyksen omistama
tanssilava 50-luvulle saakka.
Musiikkia soitettiin gramofonilla ja Eino Karttunen muistetaan taitavana hanurinsoittajana lavalla
pidetyissä tansseissa.
Kylän asukkaat ovat saaneet elantonsa pääasiassa maanviljelyksestä ja metsätaloudesta. Sodan
aikana tarjosi miilunpoltto työtä monelle kyläläiselle. Sota-ajan jälkeen oli kylän
Pohjoispuoleen ulottuvilla suurilla metsäalueilla tukkisavottoja. Tukkeja uitettiin
Kotvakkojokea pitkin ja nämä työt olivat myös merkittäviä työllistäjiä.
Palosenmäen kyläseura
Palosenmäen kyläseura perustettiin vuonna 1998 yhdistämällä kylällä toimineet Palosenmäen maa- ja kotitalousseura sekä Palosenmäen kylätoimikunta. Samalla Palosenmäen kyläseura rekisteröitiin yhdistykseksi.
Kyläseuran tarkoituksena on koota alueella asuvat ihmiset yhteen toimimaan kylä- ja asuinyhteisön hyväksi. Yhdistys järjestää erilaista toimintaa jäsenten aineellisen, henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistämiseksi sekä tietojen ja taitojen kehittämiseksi ja kartuttamiseksi.
Tärkein päätäntävalta kylän asioista on kyläkokouksella, joka kokoontuu kerran vuodessa ja tarvittaessa myös silloin, kun päätettävänä on kylän kannalta merkittäviä asioita. Kyläseuran asioita hoitaa johtokunta, johon kuuluvat Kaija Jauhiainen puheenjohtaja, Liisa Uotinen sihteeri ja jäseninä Ellen Kellberg, Leo Hentilä ja Hannu Jauhiainen. Rahastonhoitajan ja johtokunnan jäsenenä on myös Sirpa Kumpulainen.
Kylätalo on entinen Palosenmäen kyläkoulu. Kyläseura vuokrasi koulun kunnalta 1.1.2003 alkaen ja osti kiinteistön kunnalta 19.12.2006. Kylätalon nimestä järjestettiin kyläläisille kilpailu ja se sai nimekseen Kylätalo Koivula.
Kyläkoulun lakkauttamisesta oli kulunut useita vuosia ja tiloja oli käytetty varastona. Kylätalon kunnostaminen oli koko kylänväen yhteinen voimanponnistus ja tiloja kunnostettiin talkoilla.
Lahjoituksena saatiin taloista pöytiä, penkkejä ja astioita. Kyläseura on ostanut lisää kalusteita ja keittiövälineistöä. Rakennuksessa on kolme asuinhuoneistoa, jotka ovat vuokrakäytössä. Kyläläisten käytössä on kolme luokkahuonetta, liikuntasali ja keittiö.
Alussa taloa lämmitettiin puilla ja puut hankittiin talkoilla, lämmityksen hoito oli vuokralaisilla. Vuosi sitten lämmitysjärjestelmä uusittiin pelletillä toimivaksi. Lämmitysjärjestelmän uusiminen oli Ylä-Savon Veturi ry:n Kylähanke. Rahoitusta saatiin Pohjois-Savon TE –keskukselta ja Veturin kuntarahasta, loput rahoitettiin kyläseuran varoista ja tehtiin talkootyöllä.
Kylätaloa ja astiastoja voi vuokrata. Lisätietoja kylä tiedottaa sivulta.
Kylä tiedottaa
KARAOKEILLAT
Laulamme kylätalolla karaokea taas syksyllä, seuraa ilmoittelua.
KUNTOSALI
Kuntosalin käytöstä ja avaimesta voi kysyä johtokunnan jäseniltä. Kts. alhaalla.
KYLÄTALON JA ASTIASTON VUOKRAUS
Kylätalon vuokrat:
– kylätalon vuokra oman kyläläiseltä 25 euroa.
– vieraat 50 euroa.
– valmistelupäivä 12 euroa.
– yöpyminen tilaisuuden yhteydessä 25 euroa/koko porukalle
– liinat sisältyvät hintaan, pestävä tilaisuuden jälkeen sekä tilat siivottava tilaisuuden jälkeen.
Astioiden vuokrat
– ruoka- ja kahviastiaston vuokra 30 euroa.
– kahviastiaston vuokra 15 euroa sekä ruoka-astiaston vuokra 15 euroa.
Varaukset ja lisätiedot Ellen Kellberg, puh. 050 3753560.
KANNATUSJÄSENMAKSU
Kyläseuran vuosikokous päätti, että kyläläiset voivat halutessaan maksaa vapaaehtoisen kymmenen (10) euron kannatusjäsenmaksun. Kyläseuran tili on Op Vieremä
IBAN: FI36 5158 0120 0446 63
KYLÄSEURAN JOHTOKUNTA
Kaija Jauhiainen, puheenjohtaja 045 2624988
Liisa Uotinen, sihteeri, rahastonhoitaja 050 3021994
Ellen Kellberg, varapuheenjohtaja 050 3753560
Sirpa Kumpulainen 044 3075512
Leo Hentilä 050 0260477
Matti Kauppinen 050 0215477
Hannu Jauhiainen 045 2624350
Kyläläisiltä pyydetään ehdotuksia uusien toimintojen järjestämiseen. Ota rohkeasti yhteyttä johtokunnan jäseniin kylää koskevissa asioissa.
Johtokunta!
Toiminta
Kyläseura pyrkii toiminnassaan ottamaan huomioon kyläläisten toiveet.
Toiminnan järjestäminen on nyt helpompaa, kun on tila jossa kyläläiset voivat kokoontua ja toimia.
Kylätalolla pidetään kyläläisten toimesta askartelupiiriä ja puutarhakerhoa.
Kansalaisopisto järjestää kylätalolla erilaisia kursseja kyläläisten toivomusten mukaisesti. Joka
vuosi pidetään kinkerit yhdessä seurakunnan kanssa.
Perinteeksi ovat muodostuneet 11.6. Impin päivänä illanvietto kylän naisille jaheinäkuussa pidettävä kesätapahtuma kyläläisille ja lomalaisille kylätalolla.
Kylän naiset keittävät mykyrokkaa talolla pari kertaa vuodessa.
Vapaa-ajan viettomahdollisuudet ja harrastustoiminta
Kylätalo Koivula
– Vieremän kansalaisopisto järjestää kursseja ja opintopiirejä
– Seurakunnan järjestämät vuosittaiset kyläkinkerit
– Kyläläisten yhteinen kokoontumistila
– Kylätaloa vuokrataan perhejuhliin ja muihin tilaisuuksiin.
– Kesällä järjestetään kesätapahtuma kyläläisille.
Kyläseura
– Palosenmäen kyläseura on kyläläisten yhteisten asioiden eteenpäin viejä.
– Kyläseuralla on 50 hengen kahviastiasto, jota vuokrataan myös ulkopuolisille.
– Muistetaan kyläläisiä merkkipäivinä ja myös vastasyntyneitä ja kylälle muuttaneita.
Yksityistiekunnat
– Tiekunnat hoitavat yksityisteiden kunnossapidon.
Metsästysseurat
– Kylällä toimii kaksi metsästysseuraa, eteläisellä puolella Palosenmäen metsästysseura ry ja
pohjoisella Karankamäen Erä ry. Metsästysseurojen jäsenet metsästävät pienriistaa, hirviä ja
luvanvaraisesti ilvestä sekä tekevät riistanhoitotöitä.
Aarnikotkan polku ja laavut
– Vieremän kunnan ylläpitämä Aarnikotkan luontopolku, Vieremältä Talaskankaalle, kulkee kylän
kautta ja alueella on kaksi laavua: Läsykangas ja Pitkäkangas.
Talaskangas
– Talaskankaan luonnonsuojelualue on kylämme läheisyydessä. Siellä voi tutustua aarniometsiin,
marjastaa ja sienestää. Alueella on merkittyjä luontopolkuja ja pitkospuita pitkin voi ylittää soita.
Vesistöt
– Puhtaat kalavedet kutsuvat Kotvakkojoella, Riihilammella, Iso- ja Pieni Mäkijärvellä, Ylä-
kotvakolla, Teerijärvellä, Honkajärvellä, Lehtojärvellä, Karankalammella sekä Ruokolammella.