Palosenjärvi

Palosenjärvi on Vieremän kunnan kolmanneksi suurin järvi. Se on noin 6 km pitkä ja järven levein kohta on noin 2 km. Palosenjärven kylä on muodostunut järven ympärille. Vieremän kirkonkylälle on matkaa noin 12 km ja Iisalmeen noin 35 km. Palosenjärvi on kylän sydän. Maisemat sen ympärillä ovat moni-ilmeiset: on mäkiä,soita, lehtoja, kallioita, kivikoita ja hietaisia harjanteita. Rikas luonto marja- ja metsästysmaineen on lähellä. Suuret peltoaukeat antavat maisemalle avaruutta ja ovat osoitus kylän maatalousvaltaisuudesta.

Palosenjärven maat ovat entisiä Iisalmen pappilan maita. Kylä on ollut syrjässä yleisiltä kulkureiteiltä, joten kiinteää asutusta on tiedossa vasta 18oo-luvulta. Maita ovat käyttäneet erämiehet ja rintamaiden talolliset riista-, kaski- ja laidunmaina. Esihistoriallisia löydöksiä esineistä tai asutuksesta ei ole tiedossa.

Palosenjärven kylään kuuluvat: Rikuli, Riuttamäki, osa Saarisesta ja Kapeavesi.

Palosenjärven vanhimpia taloja ovat: Koiralahti (ent. Kauppila), Laajalahti (ent.Pasala), Hurskaala, Hyttiniemi, Jokiniemi, Riuttamäki, Teeriniemi, Vanha Ryhälä, Juntula ja Rissala.

Sotien jälkeen kylään tuli siirtolaisasutuksen myötä monta uutta taloutta. 1950-luvulla valmistuivat Palosenjärventie, Riuttamäentie ja Saarisentie. Samalla vuosikymmenellä valmistui myös kylän koulu, joka on lakkautettu. Nykyisin koulu on yksityiskäytössä, mutta toimii myös kyläläisten kokoontumispaikkana sovittaessa.

Nykyisin kylällä on asukkaita noin 180, kesäisin kesäasukkaiden kanssa noin 200. Kylällä asuu ihmisiä vauvasta vaariin. Uusia taloja rakennetaan ja entisiä korjataan. Nuoria perheitä on muuttanut kylään. Lapsia syntyy miltei vuosittain. Kylällä on elämisen ja yrittämisen meininki.

Tärkein elinkeino on maatalous. Suurin osa tiloista on lypsykarjatiloja ja jonkin verran emolehmä tai muuta eläintuotantoa. Muutamalla tilalla on myös hevosia. Kylän raitilla voi vastaan tulla harjoitus-ajokärryjen eteen valjastettuja ravureita lenkillä. Perinteisiä maalaistaloja isäntineen ja emäntineen on enää harvassa. Monet käyvät ansiotyössä kylän ulkopuolella ja hoitavat taloa ansiotyön ohella. Kylältä löytyy myös palveluyrityksiä: kone-, kaivu-, hirsirakennus-, taksi-, talkkari-, hieroja-, vapaa-ajanvietto- ja pitopalvelua.

Palosenjärven kylällä on kaksi yleistä uimarantaa, Rikulissa sillan luona ja Saarisilla Kantenmäentien varressa.

Palosenjärven kyläseura

Palosenjärven kyläseura järjestää kyläläisille erilaisia tapahtumia ja virkistystoimintaa. Syksyllä 2015 kävimme mm. katsomassa yhdessä Mikko Kivisen ”kivinen tie” esityksen Kiuruvedellä. Toimintasuunnitelmissa on tehdä vuonna 2016 uimarannan kunnostustyöt loppuun Kapeavedellä ja osallistua Kohiseva kokka soutukilpailuun. Tämän vuoden tavoitteena on parantaa sijoitusta viime vuonna soudetusta kolmannesta sijasta. Kesällä 2015 kärkisija meni sivu suun, kun parivaljakko Jaska ja Harri soutivat noin 100m ohi kääntöpaikan poijusta. Näille soutajille pakkaamme ensi kesänä mukaan silmälasit.

Kyläseuran johtokunta:

Harri Hurskainen, puheenjohtaja 0500 298904

Minna Kettunen, sihteeri 040 7474673

Erkki Mehtonen

Mirja Rönkkö

Marja Pyykkö

Seija Vidgren

Jari Moisio

Jani Juntunen

Marja Hurskainen

Kylätalo Tähkälä

Palosenjärven kylätalon perustamisasia tuli ensimmäisen kerran esille maamiesseuran kokouksessa 4.5.1956. Silloin keskusteltiin sopivan tontin ostamisesta. Puoli vuotta myöhemmin tontti päätettiin ostaa yhdessä maatalousnaisten kanssa Taavetti Reissiltä, ja taloa alettiin suunnitella. Vuonna 1958 ryhdyttiin keräämään puita talon rakentamista varten. Puutalkoot pidettiin ja sahatut puut jäivät odottamaan rakentamista. Lopulta vuonna 1962 talosuunnitelma päätyi siihen, että rakennetaan kuivaamo varastoineen. Siinä voisi kesäisin pitää tansseja ja muita tilaisuuksia. Tositoimet alkoivat 1964. Betonilaudoitus annettiin urakoitsijalle. Muu rakentaminen tehtiin kyläläisten talkoovoimin. Kuivaamoon ostettiin Jaakko-merkkinen kuivuri kauppias Leevi Kumpulaisen välityksellä.

Avajaistanssit pidettiin 2.8.1964 puintia ja viljankuivausta odotellessa. Sen jälkeen on Tähkälässä pyöritty joukolla monet avioliiton ensiaskeleet ja pidetty lukuisia eri tilaisuuksia. Alussa kuivaamoa lämmitettiin puilla aina vuoteen 1970 asti, kunnes siirryttiin öljylämmitykseen.

Nykyisin Tähkälä on Palosenjärven kyläseuran omistuksessa.

Vuosien kuluessa talon rakenteet ovat huonontuneet, ja ne vaatisivat korjaamista, mikäli paikat aiotaan säilyttää hyväkuntoisina. Kuivaamon koneet ovat ruostuneet ja rapistuneet, eikä niillä ole enää käyttötarkoitusta, lieneekö museoarvoakaan…? Varaston puoli on suht’koht’ kunnossa. Siellä pystyy pitämään kesäisin pienimuotoisia tilaisuuksia. Kyläseuralla on myös maatalousnaisilta perityt kahvi- ja ruokakalustot vuokrattavana. Tähkälässä on sähköt, mutta ei muita mukavuuksia.

Tähkälän vuokrausta voi tiedustella Seija Vidgreniltä puh. 050 356 3109 Tähkälän osoite on Palosenjärventie 402.

Palosenjärven Erämiehet ry

Palosenjärven erämiehet ry on perustettu 9.4.1961, jonka perustajajäseniä olivat puheenjohtaja Erkki Ruotsalainen, varapuheenjohtaja Eero Hilli, (johtokunta Väinö Pursiainen, Ilmari Vornanen, Vilho Pursiainen).

Nykyinen johtokunta koostuu seuraavista henkilöistä:

Nykyinen johtokunta:

Puheenjohtaja Pentti Kauppinen puh. 0500 993900

Varapuheenjohtaja Jarkko Ahtonen puh. 050 554 0801

Sihteeri Jukka Hukkanen puh. 050 302 1980

Jäsenet Hannu Vidgren, Juha Hurskainen, Kai Hurskainen ja Pentti Säisä

Palosenjärven erämiehet ry:ssä jäseniä tällä hetkellä on noin 90. Palosenjärven erämiehillä on metsästyspinta-alaa yhteensä 4320 ha, josta pienriista metsästyksen käytössä 3900 ha.

Seuran käytössä olevat tilat ovat: Sarvela (lahtivaja, sijaitsee Tähkälän vieressä), Hirvelä (kota, sijaitsee Riuttamäellä), taukotupa (sijaitsee Kaarakkalassa).

Seuran toiminta:

Yhdistyksen tarkoituksena on harjoittaa seuran sääntöjen mukaista metsästystä sekä riistanhoitoa.
Toimintaan kuuluu myös huvi- ja kilpailutoiminta (pilkkikilpailut, jäsenten väliset hirvenammuntakilpailut ja haulikkokilpailu, Vieremän riistanhoitoyhdistykseen kuuluvien seurojen väliset hirvenammuntakilpailut).

Metsästysseuraan haluavat voivat ottaa yhteyttä johtokunnan jäseniin!