Erilaisten kuntien tulevaisuus

Viime vuosi oli kuntatalouden näkökulmasta hyvä. Soteuudistuksen jäljiltä verotulot toteutuivat ennakoitua suurempina. Useat kunnat tekivät vuonna 2023 reilusti ylijäämäisiä tuloksia, mutta valtionvarainministeriö varoitteli kuntia olemaan tuudittautumatta hyvän olon tunteeseen.  Tänä vuonna tilanne on muuttunut. Kuntien puolittunut tulopohja on vakiintumassa aiheuttaen useille kunnille sopeuttamistarpeita tulevien vuosien menoihin.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että kuntakoon kasvuun suhtaudutaan positiivisesti. Kauniisti kirjoitetun lauseen voi ymmärtää myös niin, että kuntaliitoksia edistetään. Kunnat työnnetään parhaillaan kapenevan talouden suppiloon, joka pakottaa tarkastelemaan kunnan taloutta ja toimintaa entistäkin tarkemmin. Jotkut kunnat ovat ilmoittaneet muutosneuvotteluista henkilöstötarpeen osalta. Kunta on ollut työnantajana varma ja vakaa, joten muutosneuvotteluviestit ovat kuntakentällä olleet suhteellisen harvinaisia. Sopeuttamisen tarve on tällä hetkellä akuutti monessa Suomen kunnassa.

Valtiotasolla käydään keskustelua tulevaisuuden kunnista. On mahdollista, että kaikki kunnat eivät tulevaisuudessa tuota samoja palveluita ja hoida samoja tehtäviä. Kaupungistumisen myötä isojen kaupunkien yritysten ja asukkaiden määrä kasvaa. Kasvavien kaupunkien suhteellinen painoarvo Suomen kuntakentässä vahvistuu. Ylä-Savossa näkisimme mielellämme Iisalmen kasvavien kaupunkien joukossa. Sairaalapalveluiden supistaminen valtion toimin on kuitenkin yksi indikaatio siitä, että Pohjois-Savossa vain Kuopio nähdään kasvavana alueena. Maakunnan viennin ja elinkeinopanoksen kannalta laajempi katsanto ei olisi pahitteeksi.

Hyvin pärjääviä kuntia on ympäri Suomea. Kuntakoon kasvattaminen ei saisi olla itseisarvo. Tekoälyn hyödyntäminen antaa uusia mahdollisuuksia kuntien toimintaympäristön mallintamiseen. Valtio saavuttaisi säästöjä, mikäli se arvioisi kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitustarpeita sekä selviytymismahdollisuuksia enemmän tietoon pohjautuvan tilannekuvan ja tulevaisuusmallinnuksen pohjalta. Menestyviä kuntia johdetaan tulevaisuudessa enemmän ja enemmän yritysten tapaan. Panostukset suunnataan investointeihin, jotka vahvistavat kunnan tulopohjaa tulevaisuudessa. Tällaisia investointeja ovat esimerkiksi yritysten toimintaympäristöjen, uusiutuvan energian, vastuullisuuden, kestävän liikenteen, asumisen, sivistyksen ja koulutuksen panostukset.  

Pohjois-Savossa olisi paikallaan keskustella maakunnan eri alueiden rooleista. Kuopiosta ei tule dynaamista Tamperetta, mutta oikein kuvattuna Pohjois-Savo muodostaa yhdessä vahvan alueen, josta löytyy upeaa kulttuuria, teollisuutta, maa- ja metsätaloutta, sivistystä, osaamista, matkailupotentiaalia ja erityisesti tilaa sekä verkostoja investoinneille. Kuntien uusi aika vaatii uudenlaista strategista ajattelua.

Mika Suomalainen

Vieremän kunnanjohtaja

040 7470910