Ohjeita varautumiseen
Tiedätkö miten erilaisiin häiriöihin ja kriiseihin kannattaisi varautua ennalta ja miten niiden aikana toimitaan? Tältä sivulta löydät tärkeitä ohjeita, jotka auttavat sinua valmistautumaan tilanteisiin, joissa arki ei toimi kuten tavallisesti.
Häiriö ja kriisitilanteita voivat esimerkiksi olla:
- pitkät sähkö- ja vesikatkot
- pitkät häiriöt internetin tai pankkipalveluiden toiminnassa
- luonnonilmiöt, kuten myrsky, tulvat ja maastopalot
- kyberhyökkäykset ja informaatiovaikuttaminen
- pitkäkestoisemmat kriisitilanteet
Varautua voi vain etukäteen.
Suomi.fi:ssä on julkaistu Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen -opas, joka auttaa sinua valmistautumaan tilanteisiin, joissa arki ei toimi kuten tavallisesti.
Varmista, että sinulla on kotivara
Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jonka takia yhteiskunnan tarjoamat palvelut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät. Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa.
Varmista, että kotoasi löytyy
- riittävästi juomavettä ja ruokaa
- välttämättömät lääkkeet
- käteistä rahaa
- taskulamppu ja paristoja
- varavirtalähde
- paristokäyttöinen radio
- ruokaa myös lemmikeille
72 tuntia – varautumissuositus kotitalouksille
72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille. Tutustu varautumissuositukseen ja pyri varautumaan erilaisiin häiriötilanteisiin sen neuvojen mukaisesti. Voit myös miettiä, onko omassa lähipiirissäsi esimerkiksi ikääntyneitä henkilöitä, joiden kotitalouden varautumistilannetta tulisi tarkastella yhdessä.
Tee kotona varautumiskävely!
Etukäteisvarautuminen ja myös oman mukavuuden varmistaminen tekevät talven sähkökatkoista miellyttävämpiä. Varautumiskävely on yksi tapa varmistaa, että jokainen perheenjäsen löytää sähkökatkossa tarvittavat asiat helposti. Sähkökatko voi sattua silloinkin, kun lapsi on yksin kotona.
Varautumiskävelyssä on kyse siitä, että kävellään kotona katsomassa, mistä löytyvät esimerkiksi paristokäyttöinen radio ja pullovesi sekä muut sähkökatkoissa tarvittavat tavarat. Idea on tuttu työpaikkojen turvallisuuskävelyistä, mutta nyt lähtökohtana on varautuminen. Kävelyn aikana huomataan myös, puuttuuko jotain.
Sähkökatkoon varautuminen
- Varautumalla ennakolta helpotat omaa arkeasi ja toimit turvallisesti myös sähkökatkon aikana.
- Energiansäästö arjessa ja hyvä varautuminen sähkökatkoihin auttaa meitä kaikkia.
- Sähköä säästämällä pienennetään sähköpulan riskiä.
Mistä sähköpula johtuu?
Sähköpula syntyy, kun sähkön tuotanto ja tuonti Suomeen eivät riitä kattamaan sähkön kulutusta. Tällöin sähköä joudutaan säästämään.
Sähköpulan riskiä pystytään pienentämään, kun käytämme sähköä säästeliäästi. Kulutus on korkeimmillaan arkiaamuisin ja alkuillan tunteina.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid pyrkii toteuttamaan mahdolliset sähkökatkot hallitusti ja tiedottamaan niistä ennakkoon. Alueelliset sähkökatkot voivat kestää 1-2 h. Katkojen todennäköinen ajoitus on klo 8–10 ja klo 17–19 välillä, jolloin kulutus on suurimmillaan. Yhteiskunnan tärkeät toiminnot kuten sairaalat pyritään aina rajaamaan sähkökatkojen ulkopuolelle. Sähkökatkoja voi tulla myös äkillisesti.
Mistä löydän tietoa sähkökatkoista?
- Kiertävistä alueellisista sähkökatkoista tiedottaa sähköyhtiöt. Vedenjakeluun liittyvistä asioista tiedottavat Vieremän Lämpö ja Vesi Oy ja alueelliset vesiosuuskunnat.
- Yle Radio Suomi ja muut uutismediat ohjeistavat kuntalaisia.
- Savon Voima tiedottaa sähkökatkoista ja häiriöistä verkkosivuillaan sekä facebookissa
Lisätietoja
Vaaratilanteet
Vaaratiedote voidaan antaa tilanteessa, jossa väestöä on varoitettava:
- ihmishenkeen, terveyteen tai ympäristöön kohdistuvasta vaarasta
- omaisuuden vaurioitumisesta tai tuhoutumisesta
Vaaratiedote on viranomaisten tärkein keino varoittaa asukkaita. Vaaratiedote annetaan aina väestöhälyttimellä soitettavan yleisen vaaramerkin lisäksi. Vaaratiedote luetaan radiossa ja näytetään teksti-TV:n sivulla 112 sekä tarvittaessa myös televisiossa ruudun yläreunassa juoksevana tekstinä. Vaaratiedote julkaistaan myös muun muassa 112 Suomi -sovelluksessa, YLE:n uutisvahtisovelluksessa sekä sivustoilla pelastustoimi.fi ja 112.fi.
Lataa puhelimeesi 112 Suomi -sovellus
Vieremän kunta kannustaa jokaista kuntalaista lataamaan 112 Suomi -mobiilisovelluksen omaan puhelimeensa – sovellus toimii niin avun hälyttämisessä kuin vaaratilanteiden välttämisessäkin nopeana tiedonvälittäjänä!
Saat sovelluksen kautta uudet vaara- ja liikennetiedotteet sekä toimintaohjeet erilaisiin häiriötilanteisiin. Sovelluksen avulla voit myös hälyttää apua, vaikka et tietäisi tarkkaa sijaintiasi. Sovellus on maksuton, ja voit ladata sen App Storesta (Apple) tai Google Playsta (Android).
Huomioi nämä ja tarkista sovelluksen asetukset:
- Salli sovelluksen käyttää aina sijaintitietoja ja salli ilmoitukset. Sijaintitiedon salliminen ei syö puhelimen akkua.
- Avaa sovellus säännöllisesti ja tutustu sen palveluihin. Puhelimissa sovellukset menevät offline-tilaan, mikäli niitä ei koskaan käytä.
- iPhonessa sovellus täytyy olla auki taustalla, jotta saat alueelliset tiedotteet.
- Sovelluksen avaaminen ei tarkoita sitä, että hätäpuhelu käynnistyy. Voit huoletta tutustua sovelluksen palveluvalikoimaan.
Yleinen vaaramerkki – väestön varoitusjärjestelmä
Vaara- ja hätätilanteissa viranomaiset varoittavat väestöä uhkaavasta, välittömästä vaarasta yleisellä vaaramerkillä ja vaaratiedotteella. Yleinen vaaramerkki annetaan ulkohälyttimien välityksellä tai taajamien ulkopuolella kulkuneuvoon asennetuilla liikkuvilla hälyttimillä.
Yleinen vaaramerkki on yhden minuutin pituinen nouseva äänimerkki (7 sekuntia) ja laskeva äänimerkki (7 sekuntia) tai kuuluttamalla annettu varoitus.
Vaara ohi -merkki on minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se ilmoittaa, että uhka tai vaara on ohi.
Kokeilumerkki on 7 sekunnin pituinen tasainen ääni, (joka kuukauden ensimmäinen maanantai klo 12:00).
Toimi näin, kun kuulet yleisen vaaramerkin
- Siirry sisälle
- Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmanvaihto
- Avaa radio ja odota rauhallisesti ohjeita
- Vältä puhelimen käyttöä (myös soittoa numeroon 112), etteivät linjat ruuhkaudu
- Pysy sisällä
- Älä poistu alueelta, ettet joudu matkalla vaaraan
- Suojautuminen sisätiloihin ja ohjeiden mukainen toiminta vaaratilanteessa on ensimmäinen ja yleensä riittävä suojautumistapa. Jokaisen tulee tunnistaa yleinen vaaramerkki ja osata toimia oikein sen kuultuaan.
Suojautuminen ja väestönsuojat
Väestönsuojeluun turvaudutaan sodan tai sodan uhkan aikana.
Väestönsuojeluntehtäviä ovat muun muuassa
- väestön varoittaminen
- evakuointi
- suojaaminen väestönsuojiin
- sammutus- ja pelastustoiminta
- lääkintähuolto
Väestönsuojelun suunnittelu ja varautuminen on osa kaikkien viranomaisten tehtäviä. Viranomaiset kouluttavat ja varaavat henkilöstöä poikkeusolojen tehtäviin sekä huolehtivat johtamis-, valvonta- ja hälytysjärjestelmien rakentamisesta ja ylläpidosta.
Väestönsuojat antavat väestölle suojaa erityisesti sotilaallista uhkaa. Väestönsuojat suojaavat räjähdys- ja sirpalevaikutuksilta, rakennusten sortumilta, paineaalloilta, säteilyltä sekä terveydelle vaarallisilta aineilta. Väestönsuojiin suojautuminen ei ole monessa tilanteessa ensimmäinen toimenpide, vaan väestö siirretään aina ensisijaisesti turvallisemmalle alueelle.
Vieremällä ei ole yleisiä, julkisia väestönsuojia, vaan Vieremällä sijaitsevat väestönsuojat ovat kaikki kiinteistökohtaisia väestönsuojia. Näitä rakennetaan normaalin rakentamisen yhteydessä, ja useampaa taloa varten voi olla myös yhteissuojia. Oman kiinteistökohtaisen tai lähimmän yleisen väestönsuojan tiedot löytyvät kiinteistön pelastussuunnitelmasta.
Väestönsuojista vastaavat rakennusten omistajat ja haltijat. Harvaan asutuilla alueilla, maaseudulla ja omakotialueella ei yleensä ole väestönsuojia, eikä asukkailla ole osoitettua suojapaikkaa, joten suojatoimista vastaavat asukkaat itse. Näilläkin alueilla viranomaiset huolehtivat pelastuslaitoksen mukaan väestön suojaamiseen tarvittavista toimenpiteistä poikkeusoloissa mm. siirtämällä väestöä tai osoittamalla suojapaikan lähialueelta.
Väestönsuoja tulee pitää sellaisessa kunnossa, että se voidaan ottaa käyttöön 72 h kuluessa.
Kaasuvaara ja säteilyvaara
Kaasuvaaratilanteessa ja säteilytilanteessa annetaan yleinen vaaramerkki.
Kaasuvaara
Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua
- Paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi.
- Siirry ja pysyttele yläkerroksissa, jos mahdollista.
- Kuuntele rauhassa radiota ja odota kunnes vaara on ohi.
Jos olet ulkona, etkä pääse sisälle
- Pyri kaasupilven alta sivutuuleen.
- Siirry mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle.
- Käytä märkää vaatetta, ruohoa, turvetta tai sammalta suun edessä ja hengitä sen läpi.
Säteilyvaara
Säteilytilannetta valvotaan jatkuvasti koko maassa. Säteilytilanteen erittäin pienetkin muutokset havaitaan heti ja niistä tiedotetaan välittömästi.
- Siirry sisätiloihin. Tiivistä ovet, ikkunat, tuuletusaukot (teippi, pyyhe, vaatteet) ja sulje ilmastointi. Estät radioaktiivisen aineen pääsyn sisätiloihin. Siirry rakennuksen/huoneiston keskiosiin. Maan alle rakennetussa, tiiviissä ja ikkunattomassa kellarissa on paras suoja.
- Suojaa vesi ja ruoka – myös eläinten. Pakkaa elintarvikkeet tiiviisiin astioihin tai muovipusseihin. Siirrä tiiviisti pakatut elintarvikkeet jääkaappiin tai pakastimeen, koska ne suojaavat tehokkaasti radioaktiiviselta pölyltä. Suojaa myös eläinten ruoka, rehuvarasto ja vesi .
- Lue, kuuntele ja etsi lisäohjeita sekä seuraa mediaa.
- Varaudu ottamaan joditabletti. Ota joditabletti vasta viranomaisten kehotuksesta, jonka kuulet radiosta tai televisiosta. Joditabletit ehkäisevät radioaktiivisen jodin kertymistä kilpirauhaseen, mutta ne eivät anna muuta suojaa säteilylle. Varaudu hankkimalla niitä etukäteen apteekista. Joditabletteja ei saa/voi lähteä enää vaaratilanteessa noutamaan.
- Lisäohjeita saat mm. pelastusviranomaisilta, poliisilta, sisäministeriöstä, Säteilyturvakeskuksesta, yleensä kaikista tiedotusvälineistä esim. radio, televisio, Internet, Yleisradion teksti-TV:n sivuilta 868 (Pelastustoimi) ja 867 (Säteilyturvasivut).
Suhtaudu varauksella sosiaalisen median julkaisuihin ja varmista niiden alkuperä.
Pakko mennä ulos – onko?
Harkitse tarkkaan, onko sinun aivan pakko mennä ulos.
Jos päädyt tähän ratkaisuun, niin pukeudu tiiviiseen koko vartalon, ihon peittävään asuun. Käytä esim. sadevaatteita. Käytä hengityssuojainta, pyyhettä, paperia estämään radioaktiivisten hiukkasten pääsy keuhkoihin. Palatessasi huuhtele sadevarusteet jo ulkopuolella (jos mahdollista). Riisu kaikki vaatteet sisälle tullessasi eteiseen, sulje eteinen ja siirry peseytymään huolellisesti.
Turvallisuuslinkkejä
Alla olevat linkit avautuvat uuteen välilehteen.
Defibrillaattorit Vieremällä
Defibrillaattori, joka tunnetaan Suomessa myös nimellä sydäniskuri on kannettava elektroninen ensiapulaite, jolla elvytetään sydänpysähdyspotilaita.
Alla olevasta linkistä näet niiden sijainnit
Päivystysapu 📞 116117 (24/7)
Päivystysavun terveydenhuollon ammattilaiset arvioivat puhelimessa hoidon tarpeesi ja ohjaavat sinut oikeaan hoitoon. Jos tilanteesi ei vaadi käyntiä päivystyksessä, voidaan sinulle antaa ohjeita itsehoitoon tai ohjata terveyskeskusvastaanottoon lähipäivinä.
Ennen päivystykseen tuloa, soita ensin päivystysavun numeroon 116117.
Pohjois-Savon sosiaali- ja kriisipäivystys
Sosiaali- ja kriisipäivystys toimii maakunnallisesti ympärivuorokautisessa häiriötilannevalmiudessa ja vastaa sosiaalisissa hätätilanteissa ja muissa erityistilanteissa psykososiaalisen tuen sekä akuutin kriisityön järjestämisestä.
Sosiaalipäivystyksen tehtäviin kuuluvat tilanteet, jotka vaativat välittömiä sosiaaliviranomaisen toimenpiteitä. Apua voit hakea itse, läheisesi, ystävä tai viranomainen. Palvelut ovat maksuttomia.