Etusivu / Palvelut / Opetus ja koulutus / Ruokapalvelu / Historiaa ja taustatietoja

Vieremän kunta keskitti ruokapalvelunsa vuonna 1995. Keskustan palvelukeskus ja päiväkoti, sekä pienet kyläkoulut saavat nykyisin lounasruokansa koulukeskuksessa toimivalta keskuskeittiöltä. Ruoka toimitetaan näille asiakasryhmille pääsääntöisesti cook & chill -menetelmällä jäähdytettynä, kaksi kertaa viikossa. Lisäksi keskuskeittiö valmistaa koululounaan Kirkonkylän koulun peruskoululaisille ja lukiolaisille. Yhteensä ruokapalveluasiakkaita kertyy arkisin noin 800. Ruoka kuljetetaan kunnan toimipisteisiin kirjastoautolla.


Kouluruoan arvostus ja terveellisen arkiruoan merkitys nuoren kehitykselle on noussut yhdeksi tärkeimmistä ruokahuollon haasteista, jota tukee myös Valtion ravitsemusneuvottelukunnan kouluruokasuositus vuodelta 2008. Vieremän ruokahuolto on noudattanut arkilounaan koostumuksesta annettuja kriteerejä vuodesta 2004 saakka, jolloin Suomen Sydänliitto, Kansanterveyslaitos, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysministeriö ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisivat raportin suurkeittiöiden tarjoaman ruoan ravitsemuksellisesta laadusta. Kouluruokailuun liittyviin ongelmiin pyritään etsimään vastauksia syksyllä 2007 perustetun Ylä-Savon ruokapalvelupäälliköiden työryhmän sekä vuonna 2009 perustetun Vieremän Kirkonkylän koulun kouluruokaryhmän avulla.

Ikäihmisten riittävä energiansaanti on puhuttanut vanhustenhuollon parissa työskenteleviä ammattilaisia. Vanhusten siirryttyä kotipalvelun piiriin tai laitoshoitoon, tulisi jokaisen uuden asiakkaan ravitsemustila selvittää ja myös päivittää tietoa riittävän usein. Tätä kautta voidaan laatia jokaiselle asiakkaalle yksilöllinen ravintosuunnitelma. Vanhusten laitosruokailun ongelmiin on tartuttu perustamalla palvelukeskus Sotkanhelmeen ravitsemustyöryhmä syksyllä 2007.

Lähiruoan hyödyntäminen on kirjattu kunnan elinkeinostrategiaan vuodesta 2002 alkaen. Lähiruoan saatavuus on parantunut vuosien varrella ja sen merkitys aletaan ymmärtää laajemmin. Lähiruoan käytön lisäämistä tukee myös 2008 julkaistu kouluruokasuositus, joka kannustaa kuntia panostamaan kouluruoan laatuun. Investoiminen lasten ja nuorten terveellisiin ruokatottumuksiin tuo säästöjä vähenevinä hoitokustannuksina tulevaisuudessa.

Kuvassa vasemmalta Hanna Heiskanen Lapinlahdelta, Paula Riekkinen Varpaisjärveltä, Helena Aulamo Keiteleeltä, Ulla Peltonen Pielavedeltä, Mauri Tiainen Rautavaaralta, Vesa Hynynen Sonkajärveltä, Aino Pennanen Kiuruvedeltä, Marja Leena Piippo Kiuruvedeltä ja Jaana Vidgrén Vieremältä.
Ylä-Savon alueella toimi vuosina 2004-2008 terveysliikunta- ja ravitsemushanke, joka jätti jälkeensä hyviä toimintamalleja, työryhmiä ja lukuisia kirjallisia tuotoksia terveyden edistämiseksi.